Aselajeja

Aselajeja
T-72M, F-18 C/D Hornets, Hamina class Missileboat Pori

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

RAUHALLISTA JOULUA

JOULUAATTO TASAN 75 VUOTTA SITTEN

Tiernapojat esiintymässä jatkosodan aikana

24.12.1943 vietettiin jatkosodan kolmatta joulua. Sodan kulku oli kääntynyt kuluneen vuoden aikana Saksalle lopullisesti tielle kohti tappiota. Neuvostoliitto oli voittanut suurtaistelut Stalingradissa kuten myös Kurskissa. Saksan armeija oli menettänyt viimeisenkin etulyönti asemansa itärintamalla. Länsiliittoutuneet olivat voittaneet Afrikassa ja tehneet maihinnousun Sisiliaan sekä Italian mantereelle. Lisäksi englantilaiset ja amerikkalaiset jatkoivat Saksan kaupunkien moukarointia ilmasta käsin. Yhdeksän kuukauden päästä Suomi tulee olemaan pakotettu tekemään rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa.

Suomalainen parivartio valppaana jatkosodassa

 Alkuperäinen kuvateksti: Etulinjan korsuakin juhlistaa joulukuusi. Kuusi on jo koristeltu ja miehet odottelevat kotiseudun lehtiä lukien joulupukin tuloa. Valkeasaari 19.12.1943 - SA-kuva

24.12.1943
Suomen Aseveljien liiton yleinen kirjakeräys armeijan hyväksi tuottaa n. 80 000 kirjaa. Kirjat lähetetään rintamalle ja sotasairaaloihin.


24.12.1943
Venäläisosasto hyökkää Maaselän suunnalla Jolmajärven eteläpäässä olleeseen kenttävartioon. 13 suomalaista murtautuu syntyneen saartorenkaan läpi.


Yksinäinen vartiomies Uhtuan suunnalla jouluaattona 1943. Muistakaamme tänäkin jouluna niitä, jotka ovat olleet ja ovat parhaillaan vapautemme vartiossa.



RAUHALLISTA JA HAUSKAA JOULUA 2018

RAUHAA JOULUKSI - KIITOS!

torstai 6. joulukuuta 2018

ITSENÄINEN SUOMI 101 VUOTTA

ITSENÄINEN SUOMI  6.12.1917 - 6.12.2018


Kun minä synnyin, 30.1.1966, itsenäinen Suomen Tasavalta oli vajaa viisikymppinen (48v 1kk 24pv). Tänään 6.12.2018 kumpikin on vielä vahvasti elossa. Meikäläinen on lähempänä hunttia kuin syntymää ja Suomi-neito täyttää 101 vuotta.

Pienestä Venäjän Keisarikunnan autonomisesta osasta eli Suomen suurruhtinaskunnasta on kasvanut yksi maailman vauraimmista ja vakaimmista maista (ainakin vielä?). Voidaan siis vieläkin sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen - tai ainakin kolmetoista oikein jalkapallovakiossa!
Oli miten oli; kun katsoo monia muita maita ja järjestelmiä, niin voidaan sanoa että kyllä täällä pohjan perukoilla ollaan kutakuinkin turvassa ja herran kukkarossa.
Onnea 101-vuotiaalle Suomi-neidolle!


ONNEA!

TAPAHTUMIA 101 VUODEN VARRELTA

6.12.1917 Eduskunta hyväksyi oikeiston äänin senaatin itsenäisyysjulistuksen. sekä sen toimet itsenäisyyden vakauttamiseksi.

31.12.1917 Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ja vahvisti sen 4.1.1918.

4.1.1918 Ruotsi ja Tanska antoivat tunnustuksensa.

6.1.1918 Saksa tunnusti Suomen itsenäisyyden ja useimmat Euroopan maat lähiviikkoina tästä.Englanti ja USA halusivat katsoa Suomen olojen vakautumista pitemmelle osana Venäjän ketitystä ja aintoivat tunnustuksensa vasta 1919.

26.1.1918 vasemmisto julistaa kapinan, tavoitteena vallankumous.

28.1.1918 Vapaussota alkaa, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Mannerheim määräsi aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta. Vapausodasa vastakkain kapinalliset eli punaiset ja hallituksen joukot eli valkoiset.

18.2.1918 ensimmäiset jääkärien pääjoukot palaavat Saksasta suomeen.

5.5.1918 Punaisten viimeinen vastarinta murtuu kymenlaaksossa.

16.5.1918 Mannerheim pitää voitonparaatin Helsingissä.

1919 kieltolaki eli alkoholin myynti- ja anniskelukielto tulee voimaan.

25.7.1919 K.J Stålhberg valitaan Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.

1920 Suomen väkiluku on 3 147 000 henkilöä.

20.8-12.9.1920 Suomi osallistuu ensi kertaa itsenäisenä kansakuntana kesäolympilalaisiin Belgian Antwerpenissa. Menestys on huikea, 15 kultaa, 10 hopeaa ja 9 pronssia. Suomi on 4. paras maa. Muuan Paavo Nurmi juoksee 4 kultamitalia.

16.12.1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton jäseneksi.

14.2.1922 sisäasianministeri Heikki Ritavuori murhataan

1925 R.K Relander presidentiksi

29.5.1926 Suomen Yleisradio perustetaan.

7.9.1929 Kuru-laiva uppoaa Näsijärveen. 136 ihmistä hukkuu.

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Senaatintorilla.

1931 P.E.Svinhuvud presidentiksi.

9.2.1932  Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden alkoholilain. Kieltolaki päättyy.

27.2-6.3.1932 Mäntsälän kapina tapahtuu. Lapuan liikkeen kapina laillista hallitusta vastaan, joka kuitenkin kuihtuu kokoon.

5.4.1932 Valtion viinakaupat avasivat ovensa Suomen kaupungeissa kello 10.00.

1937 K.Kallio valitaan presidentiksi.

1939 kirjailija F.E.Sillanpää saa Nobel-palkinnon.

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkää Suomeen. Talvisota syttyy.

13.3.1940 Talvisota päättyy.

19.12.1940 Kyösti kallio kuolee äkillisesti. Risto Ryti presidentiksi.

25.6.1941 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan syntyy.

1.8.1944 Risto Ryti eroaa Presidentin tehtävistä. Marsalkka Mannerheim presidentiksi 4.8.

15.9.1944 Lapin sota syttyy. Saksalaisia ryhdytään karkoittamaan Pohjois-Suomesta.

19.9.1944 välirauhan sopimus solmitaan Neuvostoliiton kanssa. Suomi joutuu luovuttaman suuria maa-alueita mm. Pertsamon ja Karjalan kannaksen. Porkkala joudutaan vuokraamaan sotilasalueeksi. Suomi joutuu maksamaan suuret sotakorvaukset. (nykyrahassa yli 4 miljardia euroa)

27.4.1945 Toinen Maailmansota päättyy Suomen osalta. Viimeiset saksalaiset sotilaat poistuvat Suomen alueelta. Lapin sota päättyy.

1945 A.I.Virtaselle myönnetään kemian Nobel.

1946 J.K.Paasiviki valitaan presidentiksi.

10.2.1947 Pariisin rauhan sopimus allekirjoitetaan.

6.4.1948 YYA-sopimus (sopimus ystävyydestä yhteistoiminnasta ja keskeisestä avunannosta) Neuvostoliiton ja Suomen välillä allekirjoitetaan.

1950 Suomen väkiluku on 4 029 803 henkilöä.

28.1.1951 G.C.E.Mannerheim kuolee.

19.7-3.8.1952 kesäolympialaiset pidetään Helsingissä.

18.9.1952 Viimeinen sotakorvausjuna lähtee Neuvostoliittoon.

14.12.1955 Suomi hyväksytään YK:n jäseneksi.

1956 U.K.Kekkonen valitaan presidentiksi. Paasikivi kuolee 14.12.

1.3.-30.3.1956 Yleislakko pysäyttelee Suomea. 1. ja ainoa yleislakko tähän päivään mennessä!

30.9.1957 Jean Sibelius kuolee.

1.1.1958 ensimmäiset vakinaiset televisiolähetykset alkavat.

30.10.1961 Noottikriisi Neuvostoliiton kanssa

1962 Kekkonen eli UKK valitaan 2.kaudelle.

29.1.1965 Suomen ensimmäinen jäähalli avataan Tampereella.

22.4.1966 Suomen rauhanajan suurin tulipalo Lapinlahdella. 31 ihmistä menehtyy kunnalliskodin palossa.

6.12.1967 Suomi-Neito täyttää pyöreät 50 vuotta.

1968 UKK valitaan 3.kaudelle

1970 Suomen väkiluku on 4 598 936 henkilöä.

3.1.1971 suomen ensimmäinen lotto-arvonta, uusi kansallispeli on syntynyt.

1973 tammikuussa UKK valitaan poikkeuslailla 4.kaudelle.

1973 Suomi solmii EEC-vapaakauppasopimuksen.

1975 ETYK-kokous järjestetään Helsingissä. (Euroopan turvallisuus ja yhteistyö konferenssi)

13.4.1976 Lapuan patruuantehtaalla räjähtää. Rauhanajan suurimmassa maa-onnettomuudessa kuolee 40 ihmistä.

1977 Suomen ensimmäinen ydinvoimala otetaan käyttöön Loviisassa .

1978 UKK valitaan 5.kaudelle

1981 lokakuussa Kekkonen joutuu pyytämään eroa presidentin tehtävistä

1982 M.H.Koivisto valitaan presidentiksi.

31.8.1986 UKK kuolee.

1988 Koivisto valitaan toiselle kaudelle.

25.12.1991 Isoveli poistuu. Neuvostoliitto hajoaa.

1994 M.O.K.Ahtisaari valitaan presidentiksi.

28.9.1994 M/S Estonia uppoaa suomen merialueella. 852 ihmistä saa surmansa.

1.1.1995  Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan.

1995 Suomi voittaa miesten jääkiekon MM-kultaa.

2000 T.H. Halonen valitaan presidentiksi.

28.2.2002 Suomen markka poistuu käytöstä. Euro-aika alkaa.

2006 Halonen valitaan toiselle kaudelle

2006 Lordi voittaa Euroviisut.

2008 Martti Ahtisaarelle luovutetaan Rauhan Nobel-palkinto.

2011 Persut saavat Jytkyn.

2011 Suomi voittaa Miesten Jääkiekon MM-kisat, "taas"!

30.9.2011 Suomen väkiluku on 5 394 389 henkilöä.

2011 Joulukuu Euroajan loppu alkaa???...vai alkaako??? 

5.2.2012 Sauli Väinämö Niinistö valitaan preidentiksi .

2012 Toukokuu Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan!

31.8.2012 Suomen väkiluku on 5 417 098.

5.12.2012 Viimeinkin joku tajusi!?.....Suomi on taantumassa!?

2013 Tammikuu Yllätys, yllätys, taantuma jatkuu!

2013 Toukokuu  Suomi ei voita jääkiekon MM-kultaa, "taaskaan"!

2013 Marraskuu Budjetissa leikataan kaikkea, puolustusmenoista lähtien. Politiikkojen ja johtajien palkkoja ei leikata - ei tietenkään!

31.12.2013 Suomen väkiluku on 5453375

2014 Tammikuu Ei mitään uutta, taantuma jatkuu ja hallitus sekoilee.

2014 Toukokuu  No, nyt tuli jääkiekossa hopeaa - Venäjä voitti - tietysti!

2014 Elokuu Putin hermostui - Venäjä asetti tuontikiellon elintarvikkeille - Nyt sitä saa: Putin juustoa.

10.10.2014 Nyt se alkaa - lopullinen köyhyys. Suomen luottoluokitus tippui AAA -> AA+

31.10.2014 Suomen väkiluku on 5472605.

6.12.2014 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2015 Suomen kuntia leikataan: uusia kuntaliitoksia
  • Lavia → Poriin
  • Maaninka → Kuopioon
  • Tarvasjoki → Lietoon
19.4.2015  Suomen 37. eduskuntavaalit. Vaalien voittajat olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto.

29.5.2015 Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron Stubbin hallitukselle ja nimitti Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kokoaman uuden hallituksen.

16.9.2015 Yleisradio lähetti televisiossa pääministeri Juha Sipilän puheen, jossa hän käsitteli Suomen taloustilannetta ja pakolaistilannetta ja vetosi työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä esittäisivät keinoja hallituksen kaavailemien toimien tilalle.

31.10.2015 Suomen väkiluku on 5489499 

2015 Joulukuu Kansa riitelee, hallitus leikkaa ja turvapaikan hakijat tappelee keskenään sekä "etsivät" naisseuraa, AKT uhoaa ja yhteiskuntasopimus raukeaa, mutta elämä Suomenniemellä jatkuu.

6.12.2015 Kaikki haluavat juhlia Suomen 98. synttäreitä: Suomeen arvioidaan tulevan lopulta 35 000 turvapaikanhakijaa vuoden loppuun mennessä.

1.1.2016  uusia kuntaliitoksia
  • Hämeenkoski → Hollolaan.
  •     Jalasjärvi → Kurikkaan.
  •     Köyliö → Säkylään.
  •     Nastola → Lahteen.
5.1.2016  Suomi voitti jääkiekon nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa Venäjää vastaan lukemin 4–3.

26.3.2016  Ylivieskan kirkko tuhoutui tulipalossa täysin.

22.5.2016 Taas tuli hoppeetaa! Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut oteltiin Venäjällä. Loppuottelussa Kanada voitti Suomen 2–0.

19.7.2016 Yhden klassikon loppu - tavarataloketju Anttila asetettiin konkurssiin.

5.–21. elokuuta  Kesäolympialaiset miteltiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomen urheilusuuruus hiipuu lisää. Mira Potkonen toi ainoan mitalin: pronssi nyrkkeilyssä.

31.10.2016 Suomen väkiluku on 5502284

3.12.2016  Kolme ihmistä sai surmansa Imatralla tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa.

6.12.2016 Suomen Tasavalta - Finlands Republik - 97 vuotta itsenäistä taapertamista!

1.1.2017 Kuntaliitoksia Suomessa:
Juankoski → Kuopioon.
Luvia → Eurajokeen.

18.2.2017 Aki Kaurismäki sai Berliinin elokuvajuhlien parhaan ohjauksen hopeisen karhun elokuvastaan Toivon tuolla puolen.

21.2.2017  Lahdessa alkoi hiihdon MM-kilpailut seitsemännen kerran.

1.3.2017 Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli lailliseksi Suomessa.

1.3.2017  Iivo Niskanen voitti kultaa maastohiihdon maailmanmestaruuskisoissa 15 kilometrin perinteisen tyylin matkalla.

12.5.2017 Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti Mauno Koivisto kuoli 93-vuotiaana.

10.6.2017 Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valittiin Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa.

13.6.2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi 22 kansanedustajaa, joista 20 muodosti uuden eduskuntaryhmän Uusi vaihtoehto.

18.8.2017 Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukotuksissa Turussa. Turvapaikanhakija Abderrahman Bouananen tekemiä puukotuksia pidetään ensimmäisenä jihadistipohjalta tehtynä terroriteko Suomessa.

6.9.2017 Eduskunta palasi kesälomalta ja aloitti syysistuntokauden peruskorjatussa eduskuntatalossa kahden vuoden tauon jälkeen.

30.9.2017 Suomen väkiluku on 5509984

26.10.2017 Neljä ihmistä kuoli ja viisi loukkaantui henkilöjunan ja puolustusvoimien maastokuorma-auton törmäyksessä rautatien tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneista kolme oli varusmiehiä ja yksi junan matkustaja.

15.11.2017 Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -puolue merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia.

6.12.2017 Suomen itsenäisyyden satavuotispäivä. Valtioneuvoston kanslia on perustanut Suomi 100 -hankkeen, joka tulee järjestämään juhlatapahtumia.

1.1.2018 Kangasalasta tuli kaupunki

28.1.2018 Suomen presidentinvaalin ensimmäinen kierros. Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkamaan tehtävässään seuraavan kuuden vuoden ajan.

1.2.2018 Presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa. Koska Niinistö oli valittu toiselle kaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella, virkakauden alku oli 1. helmikuuta normaalin päivämäärän 1. maaliskuuta sijaan.

24.2.2018 Iivo Niskanen voittaa kultaa hiihdon 50 kilometrin perinteisellä matkalla Pyeongchangin talviolympialaisissa Etelä-Koreassa.

1.3.2018 Suomen alkoholilain anniskelua koskevat säädökset uudistuivat: muun muassa anniskeluravintoloiden aukioloajat vapautuivat ja useiden juomien tilaaminen kerralla laillistettiin.

26.3.2018 Yli 20 maata karkotti yhteensä yli 100 venäläistä diplomaattia. Taustalla oli Sergei Skripalin myrkytystapaus.[16] Myös Suomi karkotti yhden venäläisen diplomaatin, jolla sanottiin osoitettavan Suomen kuulumista "länteen."

1.7.2018 Taksien hinnoittelu ja kilpailu vapautuivat Suomessa.

24.8.2018 Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 19 loukkaantui linja-auton syöksyttyä sillalta rautatielle Kuopiossa. Bussissa oli 20 matkustajaa, joista kaikki oli Ruotsissa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Loukkaantuneista osa matkusti kolmessa henkilöautossa, joihin bussi törmäsi.

6.9.2018 Uuden lastensairaalan avajaisia vietettiin Helsingin Meilahdessa. Sairaala otetaan käyttöön vaihettain syyskuun aikana.

20.9.2018  Kauppakeskus REDI avattiin Helsingin Kalasatamaan.

23.9.2018 Kiihtelysvaaran 1700-luvulla rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa. Vajaat pari viikkoa myöhemmin esitutkinta vahvisti palon tuhopoltoksi ja poliisin kiinniottama mies tunnusti teon.

23.10.2018 Suomen väkiluku on 5521553

23.11.2018 Neljä suomalaismiestä kuoli pienkoneen törmättyä vuoreen Zimbabwessa Masvingon provinssissa. Kuolleista yksi oli Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja yksi UPM:n johtaja Heikki Vappula. Myös zimbabwelainen lentäjä menehtyi turmassa.

5.12.2018 Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin yleisölle.

6.12.2018 Suomi juhlii 101-vuotista itsenäisyyttään.


Maamme-laulu


Finlandia

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA

ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA PÄÄTTYI 
100 VUOTTA SITTEN


Ensimmäinen maailmansota päättyi tasan 100 vuotta sitten 11.11.1918.


ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA 1914 - 1918

perjantai 9. marraskuuta 2018

KRISTALLIYÖ 1938

Kristalliyöstä 80 vuotta


Marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä vuonna 1938 juutalaisiin kohdistui Saksassa ja Itävallassa väkivallan aalto. Vainossa tuhottiin yli 1 300 synagogaa, 7 000 liikettä ja kotia. Yli 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin.

Myöhemmin tapahtumaa alettiin kutsua kristalliyöksi, rikkoutuneiden lasien mukaan. Se vaikutti spontaanilta, mutta oli natsien tarkkaan suunnittelema. Poliiseille ja pelastuslaitoksille oli annettu ohjeet, että tapahtumiin ei saa puuttua.

Useat saksalaiset olivat suorastaan riemuissaan, kun juutalaisten liikkeitä ja synagogia tuhottiin kristalliyönä. Kuva on seuraavalta aamulta Magdeburgista.



Kristalliyö (saks. Kristallnacht, myös Reichskristallnacht ja Pogromnacht) on natsi-Saksassa vuoden 1938 marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä juutalaisiin kohdistunut väkivallan aalto. Kristalliyö sai nimensä rikottujen kauppojen ikkunoiden lasinsirpaleista. Teoksessaan Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho William L. Shirer ei käytä termiä ’Kristalliyö’, vaan puhuu ainoastaan siitä alkaneesta ’Lasinsirujen viikosta’.

Kristalliyö sai alkunsa Herschel Grynszpanin, Saksasta vainoja Pariisiin paenneen juutalaismiehen, surmattua Saksan lähetystövirkailijan Ernst vom Rathin Pariisissa 7. marraskuuta. Vom Rathin murha laukaisi väkivallan aallon juutalaisia vastaan Saksassa. Hyökkäys näytti spontaanilta, mutta Saksan hallitus oli järjestämässä sitä. Hallitus toimi virallisten kanavien lisäksi kansallissosialistisen puolueen kautta.

Kansallissosialistisen puolueen johto juhli parhaillaan Münchenissä vuoden 1923 oluttupakaappauksen vuosipäivää, kun Adolf Hitler sai tiedon, että vom Rath oli kuollut. Välittömästi tämän jälkeen Joseph Goebbels ryhtyi antamaan puolueelle ja poliisivoimille ohjeita siitä, mitä näiden olisi tehtävä. Kello 23.55 Gestapon päällikkö Heinrich Müller lähetti poliisilaitoksille sähkeitse ohjeet, joiden mukaan juutalaisia vastaan kohdistettavia iskuja ei pitänyt estää, mutta oli valmistauduttava ainakin 20 000 juutalaisen pidättämiseen valtakunnan alueella. Myöhemmin yöllä turvallisuuspoliisin päällikkö Reinhard Heydrich lähetti poliisille yksityiskohtaisemmat ohjeet toimenpiteistä juutalaisia vastaan.


Vainossa tuhottiin yli 1 300 synagogaa, monia juutalaisia hautausmaita, lähes 7 000 liikettä ja kotia. Yli 30 000 juutalaista vietiin keskitysleireihin. Arvio kuoliaaksi hakattujen määrästä vaihtelee 36:sta 91:een. Eri lähteet antavat hyvin erilaisia lukuja tuhoista. Kristalliyön tapahtumat synnyttivät kansainvälisen reaktion ympäri maailmaa. Monet natsimyönteiset liikkeet tuomittiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mikä johti niiden merkityksen vähenemiseen.

Saksassa natsit yrittivät saada uhrit itse näyttämään syyllisiltä tapahtumiin. Niinpä 12. marraskuuta annettiin asetus, jonka mukaan juutalaisten asunnonomistajien ja liikkeenharjoittajien oli välittömästi korvattava vahingot. Saksassa käytetty ikkunalasi tuotiin Belgiasta, ja rikotun lasin määrä vastasi puolta Belgian lasiteollisuuden koko vuosituotannosta, minkä vuoksi kaikkia rikottuja ikkunoita ei voitu korjata edes juutalaisilta takavarikoiduilta rahoilla. Koska tähän meni huomattava osa Saksan ulkomaanvaluuttavarannosta, muutamat natsipoliitikotkaan kuten Hermann Göring eivät hyväksyneet näitä juutalaisia vastaan tehtyjä iskuja.

Saksassa sanan Kristallnacht käyttö on vähentymässä ja sanaa ollaan korvaamassa muilla ilmauksilla, sillä pelätään, että ihmiset saavat muuten liian myönteisiä mielikuvia asiasta. Kristall tarkoittaa joko kiteitä tai kristallia eli hiottua lasia, jotka koetaan kauniiksi ja koristeellisiksi.


Itäsaksalainen postimerkki vuodelta 1963: ”Ei enää koskaan kristalliyötä.”




torstai 1. marraskuuta 2018

FASISMI SUOMESSA


Sillanpään kirjan kanssa rinnakkain aloittelin yllä olevan opuksen kahlaamisen: ”Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet”. Nyt sain lokakuun lopussa sen kokonaan luettua. Kirja kertoo, kuten nimensä sanoo, suomalaisesta fasismista. Kirjassa ei kerrota mistään nykyään kaduilla heiluvista rajat kiinni porukoista, vaan vapaussodasta eteenpäin toisen maailman sodan loppuun vaikuttaneista fasismin lähettiläistä. Nämä henkilöt olivat monesti entisiä tai palveluksessa olevia sotilaita, poliitikkoja, pappeja, professoreita tai teollisuusjohtajia. Heillä oli siis valtaa, kykyä ja rahaa moninkertaisesti enemmän kuin näillä nykypäivän, lähinnä surkuhupaisina pidettävillä, natsiuhoajilla on. He olisivat ihan oikeasti voineet jossain vaiheessa jopa tehdä vallankaappauksen ja perustaa Suomeen fasistisen diktatuurin. Jos he olisivat silloin 30-luvulla pystyneet kumoamaan demokratian ja perustamaan diktatuurin, olisi Suomen tie ollut toisenlainen. Suomi olisi itsenäistynyt uudelleen vasta 1990 luvulla Baltian maiden rinnalla. Tosiasia olisi ollut se, että Suomi ei olisi saanut armoa liittoutuneilta toisen maailmansodan lopulla,vaan puna-armeija olisi miehittänyt Suomen ja maa olisi liitetty osaksi Neuvostoliittoa.

Kirjassa tullaan siihen tulokseen, että fasistinen toiminta oli laajempaa kun on aiemmin uskoteltu. Liikkeet olivat kuitenkin aika hajanaisia eikä niiden johtajat uskaltaneet ryhtyä kriittisillä hetkillä toimimaan tarmokkaasti – toisin sanoen lähteneet muuttamaan asioita väkivalloin. Suojeluskunta oli loppujen lopuksi aika paljon oikeiston käsissä ja johdateltavissa.

Nykyisen äärioikeiston taistelukohteiden maahanmuuton ja islamin sijaan asialistalla olivat Suur-Suomen luominen, kommunismin torjuminen ja kansainvälinen juutalaisvaara. Osa fasisteista piti tiivistä yhteyttä saksalaisiin kansallissosialisteihin tai italialaisiin fasisteihin.

Kirjassa oli paljon asioita joista olin jo lukenut tai kuullut aiemmin. Uuttakin oli todella paljon. Näistä pari asiaa mainitsen tässä vielä. Kirjassa väitetään, että suurin osa suomalaisista SS- vapaa ehtoisista ei ollutkaan pelkästään seikkailun- ja toiminnanhaluisia nuoria vaan ihan oikeita ”aatteen” miehiä. Entisen tasavallan presidentin K.J.Ståhlbergin kyydityksestä olin tietoinen, mutta sitä en tiennyt, että tuleva tasavallan presidentti Kyösti Kallio, joka tuolloin oli pääministeri, oli tarkoitus murhata vuonna 1930 Seinäjoen asemalla. Tehtävään valitut 22-vuotias Yrjö Hissa ja 27-vuotias Juho Perämäki eivät kuitenkaan toteuttaneet saamaansa tehtävää keskusteltuaan hetken sympaattisen 57-vuotiaan pääministerin kanssa. Kumpikin attentaatista livennyt salaliittolainen teki lopulta itsemurhan vielä samana päivänä

Kirjasta voisin kertoa enemmänkin, mutta se kannattaa tietenkin lukea itse, jos asia kiinnostaa. 
Itse pidin kirjaa todella hyvänä tietoiskuna. Ongelmana oli taas se, että luin välillä liian nopeasti ja jouduin palaamaan taaksepäin, että pysyisin kärryillä. Kirjan on kyllä jaoteltu järkevästi, joten sen lukeminen ei muuten ole ongelma. Kuvia oli kivasti lisätty mukaan, mutta kuten aina niitä olisi saanut olla enemmän. Nimiä vilisi taas siihen malliin, että jouduin taas etsimään henkiöistä lisätietoja netistä. Älykännykkä oli siis vierellä koko ajan. Kirja oli taas yksi niistä, jonka saatan jossain vaiheessa hankkia omaan kirjahyllyyni.

Olen omien höpinöideni lisäksi liittänyt tähän kirjakatsaukseeni pienen referaatin Iltasanomien kirjaa käsittelevästä jutusta vuodelta 2016. Lopussa on vielä perustietoa teoksesta.


***************
Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet:  
Suomalaista fasismia vähätelty – ”Vaarallisin hetki ei ollut Mäntsälän kapina...”


 Suomalaista sotien välistä ja sodan aikaista fasismia on vähätelty historiankirjoituksessa ja 
-tutkimuksessa.
– Ei sodan jälkeen ollut intressiä muistella näitä julkisesti. Kommunistien taholta tulleet yritykset kaivella näitä onnistuttiin estämään. Neuvostoliiton uhka oli kouriintuntuva ja se sulki suut. Harva halusi pelata Neuvostoliiton ja kommunistien pussiin sanoo dosentti Oula Silvennoinen.

SilvennoisenMarko Tikan ja Aapo Roseliuksen kirja Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet (WSOY) kertoo suomalaisesta äärioikeistosta 1900-luvun ensimmäisellä puolella.


Kirjan mukaan muillakin fasistisina pidetyillä järjestöillä kuin Lapuan Liikkeellä ja IKL:lla oli suuri merkitys ennen sotaa. Samat henkilöt tosin liikkuivat järjestöstä toiseen. Erityisesti esiin nousee Vapaussodan rintamamiesten liitto.

– Siinä on yhteys ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen rintamamiesliikehdintään, josta koko eurooppalainen fasismi nousi, sanoo filosofian tohtori Roselius.

– Suomi osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja sotakokemus tuotti samoja kokemuksia kuin Euroopassakin, Silvennoinen kuvaa.

Euroopan suuret fasistijohtajat Benito Mussolini ja Adolf Hitler korostivat osallistumistaan sotaan rintamalla. Saksassa maailmansodan veteraaneista kootut äärioikeistolaiset iskujoukot edelsivät natsipuoluetta.

Italian diktaattori, Il Duce, Benito Mussolini sekä Suomen ”Il Duce”, Vihtori Kosola

Vaaran vuosi 1930

Suomessa Lapuan liike korosti taistelua kommunismia vastaan ja uhosi omaa vallankumoustaan.

– Vaarallisin hetki ei ollut Mäntsälän kapina vaan liikkeen nousukiito. Hetken ajan liikkeen taakse saatiin iso osa oikeistoa ja keskustaa, sanoo dosentti Marko Tikka.

Lapuan liikkeen huippuhetki oli talonpoikaismarssi Helsinkiin vuonna 1930. Liikkeen lumo alkoi kadota, kun se kaappasi Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin itärajalle ”kyyditettäväksi”. 

– Se oli julkisuuskatastrofi, Tikka sanoo.

Talonpoikaismarssi heinäkuussa 1930 oli Lapun liikkeen suuri voimannäyttö.

Vuonna 1932 liikkeen mellakointi Mäntsälässä johti avoimeen kapinaan, joka kuitenkin kukistettiin verettömästi. Lapuan liikkeen seuraajaksi tuli IKL,

Toinen kukoistuskausi vuonna 1942

1930-luvulla toimi muitakin itseään fasistisina pitäneitä järjestöjä. Ne eivät kuitenkaan saaneet paljoa aikaiseksi. Talvisota herätti pelon ja vihan kommunismia vastaan. Kun Suomi jatkosodassa kävi Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, myös yhteiskunnan eliitti näki Suomen paikan Natsi-Saksan johtamassa uudessa Euroopassa.

Merkittävin sen hahmottelija oli Suomen Valtakunnan liitto, johon liittyi akateemikkoja ja taiteilijoita. Sitä johti professori Mauno Vannas ja jäseniin kuului Helsingin yliopiston rehtori Rolf Nevanlinna. Jopa neljänneksen Suomen professoreista on väitetty kuuluneen järjestöön. Taiteilijoita edusti mm. kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen.

– Se on osoitus kuinka yhteiskunnassa lähdetään mukaan, kun on henkilökohtaista hyötyä luvassa. Aika vaarallista, Roselius sanoo.

IKL:n tunnus

Sodan jälkeen äärioikeiston kanssa flirttailleet akateemikot jäivät asemiinsa. Mitään puhdistusta ei tullut. Vaaran vuosien yhteinen rintama sulki suut aiemmin harhapoluilla seikkailleista.
Aate elää
Silvennoisen mukaan fasismi on 1800-luvun aate, joka ei ole hävinnyt minnekään 2000-luvulla.

– 1900-luvulta teemat ovat ehkä vaihtuneet. Kovin moni ei vaahtoa juutalaisten salaliitoista ja harvempi enää kommunismistakaan Neuvostoliiton kaaduttua. Nyt puhutaan vaikka islamista ja sen muodostamasta vaarasta sivistyksellemme ja elämäntavallemme. Perusmotivaation lähde on kuitenkin sama. Koetaan, että oma yhteisö on uhan alla ja se uhka pitää äkkiä torjua.

Tapparamies- aikakauslehden joulunumero vuodelta 1933
Suomi-neitoa ahdistelevat bolsevikki, katolinen munkki, vapaamuurari ja rahavaltaan yhdistetty juutalaishahmo.

***************

SUOMALAISET FASISTIT
Mustan sarastuksen airuet

"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi."

Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944.

Sana 'fasismi' on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä.  Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa.

FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät.

Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni.

Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisällissodasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä populaarikulttuurista. Teoksia: Koston kevät, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.

  • Sivumäärä: 503
  • Paino: 600 grammaa         





tiistai 16. lokakuuta 2018

HURSKAS KURJUUS



Nyt lokakuun alussa sain päätökseen ensimmäisen kokonaan lukemani F.E Sillanpään kirjan. Joskus koulussa tai muussa yhteyksissä olen muistaakseni pieniä osia herran tuotannosta vilkaissut. 
Kyseinen ”veikko” eli Frans Emil Sillanpää voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939.

Opus jonka lukaisin läpi oli Hurskas kurjuus, ja se oli kirjoitettu sisällissodan jälkeen vuonna 1919. Yllykkeen tämän kirjan lukemiseen sain sisällissodan viime aikojen tutkimuksistani kun eräässä teoksessa mainittiin kyseisen kirjan päähenkilön traaginen loppu valkoisen teloittajan toimesta.

Itse kirjaa en meinannut löytää Lapinlahden kirjaston hyllystä – eikä siellä ollut kyllä paljon muitakaan kyseisen kirjailijan teoksia. Kyse ei lopulta ollutkaan siitä, että kaikki Frans Emilin luomukset olisivat olleet lainattu, ja täten loistaneet poissaolollaan, vaan yksinkertaisesti siitä, että osa kirjoista on tilanpuutteen tai ”vanhuuden” perusteella siirretty varaston puolelle. Kirjaston henkilökunta haki ystävällisesti minulle lopulta kyseisen niteen, ja sitten livahdin onnellisena itsepalvelulainauksen kautta kotiin lukemaan.

Kirjan sain luettua aika nopeasti läpi ja tykkäsin siitä kovin. Kieli oli rikasta ja minulle välillä aika vaikeasti luettavaa, mutta pari kertaa uudelleen vaikeampaa kohtaa silmäillen asia selvisi jopa meikäläiselle. Jahka saan odottamassa olevaa muiden kirjoittajien kirjapinoa ”tuhotuksi” palaan jälleen Sillanpään pariin ja etsin käsiini seuraavan tilanteeseen sopivan teoksen.

Juonta ja tarinaa sen kummemmin kertomatta; Hurskas kurjuus kertoo Johan Abraham Benjamin pojan elämäntarinan. Hänen etunimensä ja sukunimensä vaihtuu elämän kulkiessa eteenpäin. Yksi asia mikä pysyy on ainainen köyhyys sekä ympäristössä riehuvat sairaudet sekä oman itsetunnon murentuminen uudestaan ja uudestaan. Kirjan loppua hallitsee vuonna 1918 alkanut kansallinen murhenäytelmä - sisällissota. Tämän kurimus koituu lopulta myös hänen kohtalokseen – kuolla syyttömänä voittajien kostonhalun uhrina. 

Tämän pienen kirjakatsaukseni jatkoksi lisäsin vielä Kirjasampo.fi – sivustolla olevan tiedon kirjasta sekä pienen tietoiskun kyseisen romaanin kirjoittajasta, F.E.Sillanpäästä - Suomen ainoasta kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajasta. 

Kirjasampo.fi on kaunokirjallisuuteen keskittyvä verkkopalvelu, joka perustuu kirjastojen laajoille kaunokirjallisuuskokoelmille.

*********************************




*********************************

FRANS EMIL SILLANPÄÄ


Frans Emil Sillanpää (16. syyskuuta 1888 Hämeenkyrö – 3. kesäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, jolle on toistaiseksi ainoana suomalaisena myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon hän sai vuonna 1939 ”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.



Teokset








keskiviikko 3. lokakuuta 2018

RISSALAN LENTOTURMASTA 40 VUOTTA


Rissalan lentoturmasta tulee tänään kuluneeksi 40 vuotta.Viisitoista ihmistä sai surmansa tuhoisassa Rissalan lento-onnettomuudessa 3.10.1978. Koneen matkustajat olivat suomalaisia huipputason vaikuttajia, jotka olivat palaamassa Kuopiosta Helsinkiin maanpuolustuskurssin kokouksesta.


Onnettomuuskone oli DC-3-kuljetuskoneen C-47-versio.


Kone lähti Kuopiosta kello 21.30. Mukana oli kolmen hengen miehistön lisäksi kaksitoista korkeassa asemassa olevaa suomalaista johtajaa. Ongelmat alkoivat pian nousun jälkeen.

DC-3-mallinen kone sakkasi sen lähdettyä Kuopion lentoasemalta. Toinen moottori sammui, ja ohjaaja pyrki kaartamaan takaisin kentälle.

– Oikea nuija on pysähtynyt. Kaarran takaisin kentälle, olivat kapteenin viimeiset sanat.

Vain kymmenen sekunnin kuluttua moottorin sammumisesta kuului räjähdys. Kone syöksyi Juurusveteen vieden mukanaan miehistön ja kaikki matkustajat. Kukaan koneessa olleista ei selviytynyt.


Onnettomuuspaikka ilmasta kuvattuna.

Tutkijalautakunnan mukaan perussyy oli moottorihäiriö. Myötävaikuttaviksi syiksi nimetään ilmannopeuden aleneminen alkunousun ja kaarron aikana moottorihäiriön seurauksena ja ohjaajan huomion siirtyminen ohjaamisesta moottorihäiriön aiheuttamiin toimenpiteisiin. Nämä tekijät johtivat koneen ohjattavuuden menettämiseen toteavat tutkijat. Lisäksi mainitaan vaikeat olosuhteet. Pimeys ja alhainen lentokorkeus olisivat edellyttäneet keskittynyttä mittarilentoa, jota puuskaisuus vaikeutti.


Turmassa menehtyneiden muistolaatta


Uhrit osallistuivat 60. maanpuolustuskurssille, joten he olivat oman alansa johtavia henkilöitä.

Onnettomuudessa menehtyivät Oy Lohja Ab:n toimitusjohtaja Risto K. Alanko, kansanedustaja Kirsti Hollming, eversti Aarno Hukari, tilastokeskuksen ylijohtaja Aaro Kenttä, everstiluutnantti Tapio Kokkonen, vientitakuulaitoksen johtaja Pekka Lahdensuu, kansanedustaja Olavi Majlander, kansanedustaja Aaro Merisaari, maaherra Antti Pohjonen, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Kari Sinisalo, Kemira Oy:n johtaja Viljo Särkkä, Suomen IBM:n johtaja Olli Varho, koneen kapteeni, yliluutnantti Kari Halmetoja, perämies, ylivääpeli Seppo Raninen ja lentomekaanikko, vääpeli Heikki Mannila.

Myös presidentti Tarja Halosen piti olla koneen kyydissä, sillä SAK.n lakimiehenä työskennelleen Halosen piti alun perin emännöidä 60. maanpuolustuskurssin kokoontumista. Matka jäi kuitenkin väliin, sillä Halonen oli viimeisillään raskaana ja neuvolalääkäri oli kieltänyt häneltä lentämisen.


Ilmavoimien keskiraskas helikopteri nousi Juurusselän ylle etsintöihin heti aamun valjettua 4.10.1978.